TIETOA LAJISTA

Paraboccia (eng. boccia) on maailmalla suosittu ja kovalla vauhdilla suosiotaan kasvattava vaikeavammaisille urheilijoille suunnattu tarkkutta ja keskittymistä vaativa taktinen heittolaji. Laji on alun perin kehitetty henkilöille, joilla on koordinointivaikeuksia, mutta on sittemmin kehittynyt ja lukee mukaansa nyt urheilijoita, joilla on monia erilaisia ​​liikuntavammoja. Paraboccia debytoi paralympialaisissa vuonna 1984 ja on yksi kahdesta paraurheilulajista, jolle ei ole vastaavaa versiota olympialaisissa. Lajin maailmanmestaruudesta sekä alueellisista mestaruuksista pelataan paralympialaisten kanssa vuorovuosin.

Lajin tarkoitus

Parabocciaa pelataan kuudella punaisella ja sinisellä pehmeällä, nahkaisella, muovirakeilla täytetyllä heittopallolla. Pelin tarkoituksena on saada omat värilliset pallot lähimmäksi valkoista maalipalloa, jota kutsutaan jackiksi. Jokaisesta pallosta ennen vastustajan lähintä palloa saa yhden pisteen. Lajia pelataan yksilö- ja joukkuetasolla joukkueiden koon vaihdellessa kahden ja kolmen urheilijan välillä. Ottelussa on neljästä kuuteen erää, joiden yhteenlaskettujen pisteiden määrä määrittää koko ottelun voittajan. Urheilijoilla on luokasta riippuen 4-6 min aikaa lähettää pallot kentälle per erä. Tasatilanteessa jatketaan jatkoerään. Pelikentän koko on 12,5 x 6 metriä, joka on jaettu peliruutuihin ja pelattavaan alueeseen.

Luokittelu

Urheilijat kilpailevat pyörätuoleissa neljässä luokassa riippuen heidän vammastansa. Luokat on jaettu vuodesta 2021 alkaen naisten ja miesten sarjoihin. 

• BC1 -luokassa urheilijoilla on koordinaatioon vaikuttava vamma. He heittävät pallon kentälle kädellä tai jalalla. He saavat käyttää peliavustajan apua esim. pallojen ojentamiseen urheilijalle ja pyörätuolin liikuttamiseen heittoon valmistautuessa.

• BC2 -luokan urheilijoilla on myös koordinaatioon vaikuttava vamma. He heittävät pallon kentälle kädellä ja eivät tarvitse peliavustajan apua pelistä suoriutumiseen.

• BC3 -luokan urheilijoilla on erittäin vaikea liikkumiseen vaikuttava vamma. He eivät voi heittää palloa kentälle, vaan vierittävät pallon kentälle lajiin kehitetyn vierityskourun avulla. Kourua liikuttaa peliavustaja urheilijan ohjeiden mukaan. Peliavustaja ei saa ottelyn aikana katsoa kentälle eikä kommunikoida urheilujan kanssa. Nämä säännöt varmistavat sen, että peliavustaja ei voi mitenkään vaikuttaa pelin kulkuun ja että vaikeavammaisella urheilijalla on täysi valta pelaamisessa.

• BC4 -luokassa urheilijoilla on vaikea liikkumiseen vaikuttava vamma. He heittävät pallon kentälle kädellä ja eivät tarvitse peliavustajaa pelaamiseen.

Suomessa boccia on yksi liikuntavammaisten henkilöiden suosituimpia harraste- ja kilpaurheilulajeja. Erityisesti paikallisissa invalidiyhdistyksissä boccia on suosiossa. Vaikeavammaisille suunnattu paraboccia on Suomessa vielä pienimuotoista. Suomessa paraboccianimitystä käytetään vaikeavammaisille suunnatusta lajista, kun pelaamiseen sovelletaan kansainvälisen lajiliiton BisFedin sääntöjä. Vain parabocciaa pelataan SM-sarjan lisäksi EM-, MM- ja paralympiatasolla. Lievemmin vammaisille suunnatussa bocciassa kisataan parabocciasta erillisten SM-kisojen ja lukuisten paikallisyhdistysten järjestämien turnausten lisäksi Pohjoismaiden mestaruudesta.

Suomessa boccian ja paraboccian lajiliittona toimii Suomen Paralympiakomitea.